Helsingin Sanomat kutsuu häntä romanttiseksi taituriksi, Aamulehti ylistää hänen Beethoveniaan kuin kokeneen mestarin tulkinnaksi, Rondo Classic luonnehtii hänen soundiaan romanttisen uljaaksi. Lähes yksimielisesti ovat kriitikot nimenneet hänet pianon runoilijaksi. Ossi Tannerin (s. 1997) nousua Suomen kehutuimpiin ja ahkerimpiin kuuluvaksi konserttipianistiksi voi kutsua ilmiöksi, jollaista on Suomessa harvoin nähty.

​

Tanner esiintyi maamme parhaiden sinfoniaorkesterien kausikonserttien solistina jo ennen kuin hän voitti Tampereen pianokilpailun vuonna 2017. Hän on vieraillut Radion sinfoniaorkesterissa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Tampere Filharmoniassa, Sinfonia Lahdessa, Oulu Sinfoniassa, Jyväskylä Sinfoniassa, Lohjan kaupunginorkesterissa, Tapiola Sinfoniettassa ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa. Kapellimestarinimet ulottuvat Sakari Oramosta Joshua Weilersteiniin ja Eiji Oueen, Klaus Mäkelästä Hannu Lintuun.

​

Kamarimuusikkonakin Tanner on poikkeuksellisen suosittu. Hän on tehnyt suuren vaikutuksen mm. Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin ja Oulu Sinfonian kamarikonserteissa, Turun, Naantalin ja Mäntän musiikkijuhlilla, PianoEspoo-festivaalilla, sekä Lahden Sibelius-festivaalilla. Kuhmon kamarimusiikissa hän soitti käytännössä kaikki teinivuosiensa kesät. Sinfonia Lahden residenssitaiteilijana vuonna 2018 hän soitti yhden illan aikana Chopinin pianokonserton ja Brahmsin pianokvinteton. Sooloresitaaleja hän on soittanut Suomessa sekä Kroatiassa, Kyproksella, Virossa ja Venäjällä, ja Kuhmon nuorena taiteilijana hän soitti Beethovenin Appassionata-sonaatin täydelle Kuhmo-talolle vain 19-vuotiaana.

 

Tanner on Kamarikesä-festivaalin taiteellinen johtaja yhdessä Abel Puustisen ja Klaara Vasaran kanssa.

 

Tämä kaikki on tapahtunut pikavauhdilla. Lapsuutensa Yhdysvalloissa ja Belgiassa viettänyt Tanner aloitti pianonsoiton kuusivuotiaana Sirpa Heikkilän tunneilla, ja jo muutaman vuoden päästä hän soitti useita tunteja joka päivä ammattilaisuus mielessään. Silloin kun Tanner ei harjoitellut, hän kuunteli levyiltä romantiikan klassikkoteoksia, Schumannia, Chopinia, Rahmaninovia, Ravelia. Kun Tanner 14-vuotiaana tapasi Lang Langin Lontoossa kuultuaan sitä ennen tämän tulkinnan Beethovenin Keisarikonsertosta, hän todella ymmärsi, miksi piano kutsuu ääreensä yhä uudelleen.

 

Suomeen muutettuaan Tannerin taiteilijuus nousi uudelle tasolle. Hän aloitti opinnot Junio Kimasella, jonka johdolla hän sai omakätisen kosketuksen lapsuutensa ääniraitaan. Kimanen myös tutustutti Tannerin legendaariseen Konstantin Boginoon, jonka tunneilla hän käy yhä säännöllisesti Pariisissa. Suuren vaikutuksen Tannerin taiteilijakuvaan ovat myös tehneet häntä Pianoakatemiassa mentoroinut Niklas Pokki sekä yksityistunteja antanut Paavali Jumppanen. Viime vuodet Tanner on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Erik. T. Tawaststjernan ja Matti Raekallion johdolla.

 

Tanner on ansainnut maineen pianistina, jonka kosketus on yhtä aikaa painava mutta pehmeä, kirkas ja laulava, inspiroitunut ja mielikuvituksellinen – sanalla sanoen lyyrinen. Tämä ei ole mikään ihme, sillä sekä hänen pianistiset ihanteensa kuin elämänkatsomuskin nojaavat syvällisen flow-tilan saavuttamiseen, tulkintojen vapaamielisyyteen ja hetkeen tarttumiseen. Hänen esikuviaan ovatkin sellaiset pianistit kuin Vladimir Horowitz, Alfred Cortot, Arthur Rubinstein ja Daniil Trifonov – romantiikkaan erikoistuneet taiteilijat, joita yhdistää äärimmäinen herkkyys sekä voimakas eläytyminen.

 

Innoitusta soittoonsa Tanner etsii myös kuuntelemalla vanhoja ja historialliseksi nousseita jazz-levyjä mm. Keith Jarrettilta, Oscar Petersonilta ja Nat King Colelta. Laulajat Frank Sinatra ja George Trenet kuuluvat myös hänen suosikkeihinsa. Vapaa-aikanaan Tanner pelaa golfia, lukee romaaneja ja ahmii elokuvia valmistusvuodesta, kielestä ja genrestä riippumatta.

 

Jaani Länsiö

Kuva: Maarit Kytöharju